Moikka vaan, pitkästä aikaa! Mitä teille kuuluu? :)

Viimeisimmän postauksen jälkeen on tapahtunut niin paljon. Isoja elämänmuutoksia, mutta pääasiassa vain parempaan päin. Ensinnäkin neljä päivää kyseisen tekstin jälkeen tapahtui tämä:

Dan otti ja kosi. <3 Oltiin oltu katsomassa keikkaa Rytmikorjaamolla ja keskusteltiin, että kunpa olisi jo muutaman kuukauden vuosi pidemmällä, niin olisi "sosiaalisesti hyväksytympää" mennä kihloihin. Dan totesi, että fuck it, mitä muut ajattelee ja pyysi mua vaimokseen. :) Nyt sitten suunnitellaan häitä parin vuoden päähän. Veljeni oli kiltti ja otti meistä viralliset kihlajaispotretit Seinäjoella, Törnävän kartanon alueella ja niistä tuli ihanat!

Kihlauksen jälkeen oli selvää, että yhteen muutetaan ja toukokuussa siirsinkin sitten omat ja tyttäreni tavarat Danin kotiin Kruunupyyhyn, josta on nyt tehty meidän kaikkien yhteinen koti.

Toukokuussa tuli myös ikäviä uutisia. Menetin työpaikkani YT-neuvotteluiden tuloksena ja nyt olen sitten "lomaillut" koko kesän.

Mun pieni tyttöseni on kasvanut niin valtavan isoksi. Neiti on tällä hetkellä 4v 8kk ja semmoinenkin fiksu ja filmaattinen pakkaus, ettei tosikaan. :D Älyttää itseään vanhempiakin lapsia mennen tullen ja oppii niin nopeasti, kiitos valtavan tiedonjanon. Viime viikolla hän aloitti kielikylpypäiväkodissa, jossa hän (toivottavasti) oppii ruotsia. Kaikki muutokset hän on ottanut todella hyvin ja viihtyy uudessa kodissamme mainiosti. :)

Meidän perheeseen muutti myös eräs pienenpieni tulokas. Danilla oli entuudestaan jo kissa, Mirko. Pikkuneiti kysyi eräänä maanantaina, että voisiko hän myös saada oman kissan. Olin itse ensin vähän epäileväinen asian suhteen, mutta tuo rakas sulho sai mun mieleni muuttumaan ja siten heinäkuun alussa perheemme kasvoi pienellä Elsa-neidillä.

Elsa on juuri sellainen, kuin mitä kissanpennulta saattaa odottaakin. Hölmö, energinen ja raivostuttava, vaikka onkin myös aivan ihana. :D Mirko oli ensin selvästi sitä mieltä, että tuo otus ei voi olla jäämässä tänne, mutta nyt on mieli muuttunut ja isoveli pesee pientä päivittäin leikkien lomassa. Tosin olen vahvasti sitä mieltä, että Mirkon mielestä Elsa on todella tyhmä, kun se jää jumiin pussilakanan sisään jne. :D

Kesän aikana on tullut myös reissattua paljon. Kahdestaan ja kolmestaan. Tuskassa tuli piipahdettua, Power Park, Ikaalisten kylpylä Ti-Ti-nallen taloineen... Viimeisin reissu oli Hämeenlinnaan noin 50 000 muun ihmisen kanssa katsomaan AC/DC:tä. Ja vielä on isompia ja pienempiä reissuja syksylle tiedossa, pääosin keikkoja katsomaan. Marraskuussa Berliini!

Että tämmöistä tänne. :) Mitäs sinne?

"I say this with all of my heart.."

Teistä suurin osa varmaan tietää sen tunteen, kun kaikki vaan loksahtaa paikoilleen? Niin kuin olisi löytänyt sen puuttuvan, hukassa olleen osan palapeliin. Ja kun sen osan saa paikoilleen, on palapeli kokonainen.

Istuin marraskuussa iltaa ystäväni kanssa. Olin reilu kuukausi aiemmin tullut tylysti jätetyksi, mutta olo alkoi olla paljon parempi ja ystävän kanssa naureskeltiinkin, että ehkä olisi aika "palata markkinoille". Ystäväni kehotti kokeilemaan Tinderiä. "Kyllä sieltä oikeasti voi helmiäkin löytää!" (Ystäväni on kihloissa Tinderissä tapaamansa miehen kanssa.) Olin vähän skeptinen, mutta hän sai ylipuhuttua minut ja tein profiilin.

Mahtaako johtua omasta nirsosta mausta vai mistä, mutta ei niitä matcheja kauheasti tullut sinä aikana, kun Tinder puhelimessa oli. :D Yksi match johti kaksiin treffeihin, mutta aika nopeasti oli kyllä mulle selvää, että ei siitä mitään tulisi, vaikka mukava mies olikin. Toinen match lähetti muutaman viestin, mutta jutustelu loppui lyhyeen. Ja sitten huomasin yhden matchin, joka oli mennyt ihan ohi.

Olin jo sydäntä painaessani niin kovasti toivonut, että tästä tulisi match, koska kyseinen mies vain näytti niin kiinnostavalta (kyllä, pinnallista, I know). Ja olihan se tullut jossain vaiheessa ja huomasin sen vasta viikon päästä tapahtuneesta! Otin itseäni niskasta kiinni ja päätin laittaa miehelle viestin. Mies, Dan, vastasi hyvin pian viestiini ja aloimme jutella niitä näitä. Ja juteltiin koko yö. Se oli torstai ja valvoin kolmeen asti viestitellen Danin kanssa ja se kemia... Sen vaan pystyi heti tuntea. :)

Meni kaksi viikkoa, ennenkä pystyttiin tavata ensimmäisen kerran. Sen koko kaksi viikkoa me juteltiin whatsappissa kaikki se aika, mitä ei nukuttu. Oltiin molemmat ihan varmoja, että kyllä siinä nyt jotain isoa on tulollaan. Ja se viikonloppu, mikä vietettiin yhdessä, vahvisti sen tunteen siihen pisteeseen, että päätettiin ruveta ihan virallisesti seurustelemaan.

Tästä on nyt kolme kuukautta ja risat päälle. :) Puhuttiin Danin kanssa, että tämä aika tuntuu niin paljon pidemmältä. Niin kuin oltaisiin oltu yhdessä jo kauan. On puhuttu niin paljon. Tiedetään toisistamme paljon, meillä on yhteiset tavoitteet ja halutaan tehdä yhdessä tästä parisuhteesta meidän molempien viimeinen.

Dan on juuri sellainen mies, jonka mä haluan. Ihan oikeasti. :) Kaikilta osa-alueilta. Ja kaikki vaan toimii niin hyvin. Pikku-neitikin on ihan rakastunut ja en voi edes sanoin kuvailla sitä onnen tunnetta, jota koen nähdessäni heidän touhuavan yhdessä nauraen. Sitä rakkautta. :) Ja sitä meillä on. Ollaan toistemme parhaat ystävät, rakastavaiset ja kliseisesti sanottuna soulmates. Kaikki vaan loksahti paikoilleen, kun löydettiin toisemme.

Mä en oo koskaan ollut näin varma mistään. :)

Elämää se vain on...

Mä tiedän, että se mitä aion nyt teille kertoa, tulee järkyttämään monia. Koska sitä tämä on aiheuttanut kaikissa, järkytystä. Ja epäuskoisuutta. Ja ennenkaikkea keskustelua.

Puhuin tuossa "paluupostauksessani" tulevista muutoksista elämässä. No. Pitkän harkinnan jälkeen tultiin aviomiehen kanssa siihen tulokseen, että ollaan siinä pisteessä, kun on parempi nostaa kädet pystyyn ja todeta, että ei tätä enää pysty korjata. Ollaan siis eroamassa. Päätöstä ei tehty helposti ja ajatus on muhinut molempien päässä jo todella kauan (siis oikeasti todella kauan), mutta vaati aikaa uskaltaa sanoa se ja todeta, että tämä oli nyt tässä. Syihin en sen suuremmin ala pureutua näin julkisella foorumilla, ei niitä tiedä kaikki "oikeat tututkaan". :) Muutetaan erilleen tulevan kuun vaihteessa. Itse olen jo asunnon löytänytkin, kiitos yhden työkaverin, ja huomenna olisi tarkoitus kirjoittaa vuokrasopimus. Jos olisin taikauskoisempi, niin olisin tuossa joku aika sitten ottanut vihkisormukseni rikkoutumisen jonkinlaisena merkkinä tulevasta.

Pikku-M tulee asumaan meidän molempien luona vuoroviikoin. Meille se on paras ja ainut oikea vaihtoehto, koska meidän mielestä molemmilla vanhemmilla ja ennenkaikkea lapsella on oikeus viettää yhtä paljon aikaa yhdessä. Alussa mennään kyllä varmasti lapsen ehdoilla ja jos hän esimerkiksi kesken toisen luona vietettävän viikon mennä toisen luokse, hän saa mennä. Pieni ihminen ei vielä ymmärrä, mitä se eroaminen tarkoittaa, niin ollaan puhuttu tytölle, että kohta asutaan kahdessa kodissa, joista toisessa hän saa asua isin ja toisessa äidin kanssa.

Sen voin vielä sanoa, että pitkästä aikaa ollaan molemmat oikeasti onnellisia ja helpottuneitakin, kun asiat ovat selvinneet niin hyvin ja ero tapahtuu hyvissä väleissä ja ystävinä. :) Mulla on todella hyvä olo, osittain johtuen tästä ja osittain muusta. Saadaan molemmat ruveta elämään omaa elämäämme, eikä meidän tarvitse katkeroitua vuosia huonossa avioliitossa. :)

Mitäs tänne?

Tulin naputtelemaan vähän arkisempia kuulumisia taas välillä. Aloitetaan viime viikon keskiviikosta, jolloin näytin tältä:

Silmätulehdus iski oikeaan silmään! Todennäköisesti tämä johtui siitä, että unohdin ma-ti yöksi piilarit päähän (mitä en yleensä ikinä tee), kun sitten tiistai-iltana alkoi kirvely ja tuntui koko ajan, että on kaatopaikka silmässä. Torstaina kävin näyttämässä terveyskeskuksessa ja tippojen avulla lauantaina oli punoitus jo tipotiessään. Kuva ei edes tee kunnolla oikeutta sille, miltä silmä oikeasti näytti (mun ihohuokosille sitäkin enemmän kyllä ja suurennettuna kuvan värit meni ihan tummiksi, en mä ihan noin laikukas ole!). Oli meinaan punainen!

Lauantaina oltiinkin sitten aamupäivä koko perheen voimin ulkona, kun Lannäslundilla (eli paikallisella maatalouskoululla) oli avoimien ovien-päivä. Pikku-M nautti ihan suunnattomasti katsella eläimiä ja pääsipä hän taas poninkin selkään, sekä testailemaan, miltä tuntuu istua traktorin ja puimurin puikoissa.

Lannäslund-visiitin jälkeen isi ja pimu veivät minut kotiin ja jatkoivat yhdessä matkaa Jepualle Rapakunkkuun eli katsomaan jokkista, jota Jussi harrasti vuosia itsekkin. Heillä oli ollut hurjan hauskaa ja kotiin tullessaan olivatkin kovin väsyneitä ja M itkuinen torkahdettuaan autossa toviksi, jolloin unet jäivät sitten ihan kesken. Isän ja tyttären laatuaikaa parhaillaan! :)

Kulunut viikko on mennyt aika samalla kaavalla joka päivä. Herätään ajoissa ja suhahdetaan yhdeksän jälkeen avoimeen päiväkotiin, sitten kotiin syömään ja päikkäreille. Isi kotiin töistä, ruokaa ja sitten yhdessäoloa ilta. Tiistaina kahvittelin tosin ystävän kanssa, jonka kaasona olen elokuussa ja höpistiin hääjuttuja, minkä ehdittiin.

Ai niin. Oppihan neiti tällä viikolla myös uuden taidon. Nimittäin kielen rullaamisen! :D

Taustalla patjasta ja nojatuolista improvisoitu liukumäki

Tälläistä siis tänne tällä kertaa! Mites teidän viikko sujui ja joko on suunnitelmia tulevalle? :) Itsellä on ainakin suunnitteilla pari postausta, joista toinen meidän kotiin liittyen ja muuten onkin viikko ihan auki.

Päivä Power Parkissa

Viime lauantaina toteutimme tämän kesäloman ainoan kesälomareissun (jos viikkoa isovanhemmilla ei lasketa) ja kävimme Alahärmässä sijaitsevassa Power Parkissa. Ollaan Jussin kanssa käyty siellä aiemminkin kaveriporukan kanssa, jolloin reissut on olleet hieman erilaisia, kun ei ole ollut pientä ihmistä mukana.

Henkilökohtaisesti tykkään Power Parkissa siitä, että siellä on otettu ihan kaiken ikäiset huomioon laitteiden ja viihdykkeiden suhteen. Ihan tuommoisille taaperoikäisille löytyy sopivia laitteita ja sitten on niitä hirvittäviä vimputteita, joihin ainakaan allekirjoittanutta ei saisi kuin melkoisen suuren shekin saattelemana (numeroita saisi oikeasti olla ainakin se viisi, jollei jopa kuusi)... :D Kaikkiin pienempien laitteisiin, joihin pystyy, saa vanhempi mennä lapsen mukaan ilman erillistä lippua tai ranneketta, mikä on kyllä todella kiva. Muutenkin näin sesongin loppupuolella erillistä sisäänpääsymaksua ei peritty, joten ostettiin vain tytölle 23€ miniranneke ja sillä hän sitten pääsi kaikkiin hänelle mahdollisiin laitteisiin.

Pikku-M:stä huomasi aluksi, että häntä jännitti hirveästi ensimmäiset laitteet. Ilmeet olivat kyllä juuri sellaisia, ettei hän oikein tiennyt, mitä tuosta kaikesta olisi pitänyt ajatella.

"Vähän nyt kyllä jännittää..."

Hetken kaikenlaisissa laitteissa pyörittyään alkoi irrota riemunkiljahduksia ja kyllähän meidän neidistä kuoriutui ihan isänsä kaltainen huvipuistohurjapää. Jussi menee kyllä ihan kaikkiin laitteisiin Power Parkissa ilman sen suurempia miettimisiä tai jännityksiä. Paitsi maailmanpyörään, koska se on kaikkien mielestä ihan hirveä. Tämä todettiin muutama vuosi sitten kaveriporukalla, jolloin jopa Jussi ja hänen taisteluparinsa (bestman, paras ystävä) nauroivat aivan paniikin sekaista naurua siellä kammottavassa pienessä kipossa, jonka kiinnityksetkin näyttivät niin epäilyttäviltä... Nyt isä onkin saamassa vuosien kuluessa tyttärestään varmasti hyvän yllytettävän kaikkiin mahdollisiin vatkaimiin eri huvipuistoissa. :)

Äitikin pääsi pariin laitteeseen mukaan

Neiti Tuulitukka keinukarusellissa, joka oli ihan ykkönen!

Varsin totista autoilua.

Power Parkissa on myös Röllimetsä ja Kidius-"farmi", jossa käy tasaisin väliajoin jokin hahmo viihdyttämässä lapsukaisia. M aina ensin arastelee noita isoja otuksia, mutta yleensä pian jo reippaasti menee kättelemään, halailemaan ja poseeraamaan valokuvissa.

Power Park on enää auki ensi viikonloppuna ja sen kyllä huomasi monessa asiassa. Pikkuputiikeissa oli paljon tyhjiä hyllyjä ja paljon tavaraa myytiin alennuksella pois. Myöskään kaikki alueen ravintolat eivät olleet enää auki. Ensimmäisessä kuvassa näkyvässä rakennuksessa sijaitsee kaksi ravintolaa - pizzabuffet ja hampurilaisravintola. Pikku-M sai päättää ruokapaikan ja hänen valintansa oli hampurilainen. Kallista, kuten aina tälläisissä paikoissa, mutta oli kyllä hyvät hampurilaiset. Erityismaininta mahtavalle aurajuustodipille! :) Pitihän sitä Spice Icesta ostaa jäätelöäkin, kaksi isoa (tai no, normaalia) hurrikaania, joista toisessa pätkistä ja dominoa, toisessa pätkistä ja valkosuklaata. Nam! Ei tosin ihan näin isoja saatu kuitenkaan.

"Jos tästä nyppään, niin lähtisköhän irti..."

All in all, meillä oli todella mukava päivä! Olimme paikalla noin kahdesta toista vajaaseen kuuteen. Neiti oli päivän jälkeen niin väsynyt, ettemme päässeet edes parkkipaikalta pois hänen jo nukahdettua takapenkillä. :) Sää helli lämmöllään ja aurinko paistoi koko päivän. Ensi kesänä uusiksi!

Still alive!

Kotona ollaan ja edelleen hengissä! Ilosaarirock oli kyllä meidän molempien mielestä varsin mukava festari, joka oli kiva kokea ja nähdä. Mikä onni, että ne liput voitin, koska muuten ei varmasti ikinä olisi tullut lähdettyä paikalle. Valitettavasti kuvia ei ole ainakaan vielä tarjota, koska kaikki kunnon kuvat ovat miehen puhelimessa. Mutta pitemmittä puheitta sitten niihin fiiliksiin!

Ajomatkahan oli pitkä, koska ajoimme ensin Pietarsaaresta Seinäjoelle vaihtamaan paremman auton alle. Veljeni on avovaimonsa ja ystäväparimme kanssa interreilaamassa (josta voitte lukea täältä ja heidän viime vuoden reissustaan löytyy juttua täältä), joten saimme heidän Volvonsa käyttöön. Seinäjoelta sitten otettiin suunta Joensuuhun, jonne pääsimme perille vasta puolen yön hujakoilla. Kilometrejä oli siinä kohtaa takana noin 700. Majoituimme tuttavamme tyttöystävän asuntoon, joka olikin kyllä ihan luksusta festarimajoittumista, kun vertaa telttaan tai autoon, joissa on ennen aina majoituttu esimerkiksi Nummirockissa.

Lauantaina aloitimme festivaalit Eläkeläisten keikalla, joka oli kyllä taattua laatua ja heidän keikkojensa jälkeen on aina niin hyvä mieli. Huumoria, hyvää menoa ja meininkiä sekä iloisia ihmisiä. KUKAAN ei mene katsomaan Eläkeläisiä otsa rypyssä. :) Kävimme katsomassa myös Haloo Helsinkiä, vaikka se ei aivan siihen omaan musiikkimakuun menekään, mutta kyllä kannatti! Bändin lavaenergia oli loistava ja kuulosti livenä todella hyvältä. Illan pääesiintyjänä toimi Nightwish, jota itse olinkin kovasti odottanut. Nuorempana bändiä tuli kuunneltua PALJON, mutta laulajan vaihduttua Anette Olzoniin, kiinnostus laski. Innolla odotimmekin epävirallista uutta laulajaa Floor Jansenia, koska emme kumpikaan olleet kuulleet hänen tulkintojaan Nightwishin kappaleista. Ja odotus kannatti. Todella.

Jo pelkästään se hetki, kun tuo upea hollantilainen amatsoni asteli lavalle, teki niin lähtemättömän vaikutuksen, että neiti Jansen sai ainakin minusta uuden fanin itselleen. Lavasäteily ja -karisma oli ihan uskomaton ja siis miten upea tuo nainen on itsessään! Äänikin vakuutti todella lujasti. Olzonille tehdyt kappaleet Jansen veti ainakin 100 kertaa alkuperäistä paremmin ja Tarjalle tehdyt biisitkin todella hyvin ja ääni riitti (kukaanhan ei kuitenkaan voi niitä yhtä upeasti vetää, kuin Tarja itse). Jos Holopainen kumppaneineen ei valitse Floor Jansenia Nightwishin uudeksi naissolistiksi, niin menen ja vetelen pitkin näköä! :D Keikka päättyi mahtavaan ilotulitukseen ja kyllähän siinä kylmät väreet hiipi pitkin selkää siitä tunnelatauksesta, mikä keikalla oli. 1,5h täyttä tykitystä - mahtavaa!

kuva

Jonotettiin Jussin kanssa la-su yönä 2 tuntia taksia ja siinä todettiin sitten samalla, että seuraavana päivänä lähdetään alueelle autolla ja ollaan selvinpäin, koska maanantaina piti kuitenkin aikaisin lähteä jo ajamaan kotia kohti. Kumpikaan ei halunnut olla myöhään liikenteessä, koska ikävä pikkuihmistä kohtaan oli jo kova (ei ole ikinä ollut noin pitkää aikaa hoidossa).

Sunnuntaina käytiin katsomassa useampi bändi. Päivä aloitettiin yhdellä Jussin ehdottomalla suosikilla - Rytmihäiriöllä. Itse en niin levyltä kyseisestä yhtyeestä piittaa, mutta livenä toimii todella hyvin. Von Hertzen Brothers kuunneltiin teltan ulkopuolella auringossa istuen, koska teltta oli ihan tupaten täynnä siinä kohtaa, kun olimme alueen toiselta puolelta sinne vaeltaneet. Hyvältähän sekin kuulosti ja ilma oli ihan loistava ulkona istuskeluun. Olimmekin positiivisesti yllättyneitä siitä, miten paljon nurmialueita festivaalialueen sisällä oli, joissa pystyi ihan huoletta paistatella päivää. VHB:in jälkeen katsoimme ennen "taukoa" vielä tovin Wintersunia, joka jätti kyllä meidät molemmat vähän kylmäksi. Mutta sitten seuraavaksi näkemämme Michael Monroe, jonka katsoimme muuten ihan eturivistä, olikin jo ihan toinen tarina.

Ei voi vaan olla noin energistä viisikymppistä rokkikukkoa! Michael kiipeili jatkuvasti alas lavalta, koska hänestä oli kurjaa yleisön ja lavan välinen pitkä matka ja kiipesipä hän myös lavan tukirakenteisiin patsastelemaan. Yli kolmen vuosikymmenen kokemus näkyy ja kuuluu ja me molemmat nautittiin keikasta todella paljon. Sainpas high fivenkin herra Monroelta! ;)

Iltaan mahtui vielä osittainen Mustaschin keikka (korvasi Motörheadia) ja pieni pätkä Adeptia, joka oli kyllä positiivinen yllätys, koska emme kumpikaan olleet ennen edes kyseisestä bändistä kuulleet. Ilta loppui osaltamme aikaisin, koska taivas alkoi mustua ja poistuimme alueelta jo ennen kymmentä. Majapaikkaamme saavuttuamme taivas aukesikin ja alkoi ukkostaa.

Kaikenkaikkiaan siis oikein hyvä reissu ja kannatti käydä! :)

Puoli vuotta Facebook-päivityksinä.

Ajattelin jakaa teille viimeisen puoli vuotta valikoiduista naamakirjaan tekemistäni kuvattomista ja kuvallisista päivityksistä. Aloitetaan siis viime vuoden joulukuusta!

03.12.-12
Mullon huomenna sovituuuuuus... :) Riemuidioottina siellä sittennii hypistelen.

04.12.-12
Hieman nyt kyllä riepoo, kun digiboxi tykkäs kyttyrää tehdasasetusten palautuksesta, jonka tein, kun maksukanavat päätti lopettaa näkymisen ja asiakaspalvelusta käskivät tehdä sen yhtenä toimenpiteenä sen lisäksi, mitä tekevät sieltä päin... Liikaa teknologiaa, miksei vaan voisi olla vielä vhs laitteet ja kolme kanavaa.

06.12.-12
Pikkuneiti V. täyttää tänään 2v! <3 Mihin ihmeeseen tämä aika katoaa, vastahan M oli ihan sylivauva ja nyt se on jo iso tyttö. Sen kanssa voi jutella, osaa kertoa aamupalatoiveensa (:D), ymmärtää paljon asioita ja jaksaa joka päivä ihastuttaa oivalluksillaan. :)

Niin ja hyvää itsenäisyyspäivää vielä tämän päälle!

06.12.-12
Pikkuuselle bööötsejä! :D

 07.12.-12
Joku oli sitte sivuluisussa tuupannu ooppelin kylkeen. Ei kuulemma isoja vahinkoja, vähä maalia pyyhkäs pois. Toinen meidän autoista peräkanaa, johon joku törmää!

14.12.-12
Heh, tilasin tänään häitä varten pillejä ja paperipusseja. Noh, vähän ennenkä lähdettiin kauppaan ovikello soi ja nettikaupan yrittäjä seisoi oven takana paketti kädessään! Oli kuulemma tulossa muutenkin Jeppikseen tänään, niin ajatteli tuoda paketin itse samalla. Tätä on hyvä palvelu! :)

25.12.-12
"Ottaisitko sä leipää?"
"En."
"No entä mandariinia?"
"Eeen."
"No mitäs sä sitten söisit?"
"Hmmmmm... Käpyjä!"

28.12.-12
Hääpuku Volvon perällä, matkalla kohti kotia! :)

No on siellä vähä muutaki, muutama keissi Eteläntuliaisia... :D

02.01.-13
Ässän uudet vaatteet <3

 07.01.-13
Kyllä on puunattu ja tuunattu turpavärkkiä. Tukkaväriki odottaa kaapis.

Missähä välis mä ehtisin pahvi- ja kehysostoksille?

12.01.-13
Meni naimisiin henkilön Jussi V. kanssa

23.01.-13
Noni, vuoden ensimmäiset lätkäliput ostettu. Tappara - Pelicans!

11.02.-13
Voi pienen ihmisen pelon aiheet; banaanikärpänen. Kyllä, yksikössä. Aivan hirveä paniikki, kun keittiössä leijui yksi yksinäinen banaanikärpänen.

12.02.-13
Harvemmin tulee hömppätyttöleffoja katteltua, mutta oli tuo Mitä odottaa kun odotat ihan hyvä. :) Ja ihan kannattava katsoa jo ihan paidattoman Joe Manganiellon takia...

18.02.-13
Pakko muuten sen verran mainostaa, että käykää ihmeessä joskus Stefan's steakhousessa syömässä. Kallista, mutta oli kyllä hintansa arvoista ruokaa!

03.03.-13
Piti ostaa vaan M:lle tunika... Mutta ostinki myös itelle housut... Ensikosketus Me&I-vaatteisiin ja olihan ne ihania.

Mullon hei huhtikuussa kutsut... ;)

09.03.-13
"Isi, kuunnellaan Listoa pulimilla. Spotivaista!"

Lapsi tuli siis punaisten nappikuulokkeidensa kanssa isänsä luo ja tahtoi puhelimen kautta kuunnella Spotifysta Risto Räppääjää... :D

17.03.-13
Olipa ihana tulla kotiin, kun eilisen autoa korjannut aviomies oli tänään pessyt 2 koneellista pyykkiä, viikannut kuivat pyykit, pessyt tiskit ja siivonnut! <3

01.04.-13
No nii, nyt on kattottuna Walking Deadin season finaali (empähä itkeny) ja Game of Thronesin season premiere!

01.04.-13
Rakas aviomieheni, Jussi 5v. :)

06.04.-13
Muksuexpo,strösselipulla nom!

12.04.-13
Meinas itku päästä, kun puin M:ää ulos ja yhtäkkiä se hymyili nätisti, sanoi "Äiti minulla on tosi tosi hyvä." ja halasi sitten tiukasti. (Itku tuli jälkijunassa, kun oli jo mennyt isin kanssa ulos.) <3

20.04.-13
Olipa jännää kanakastiketta, ku ei ollu perus suurustetta. Suurustin sitte vehnäjauhoilla ja kastikeessa oli pienoiset ruskeakastikevibat. Mutta hyvää soli silti, M:le ainaki kelpas hirvittävä lasti... :D

01.05.-13
Viimeinen aamupala tässä asunnossa!

M on kaksi päivää itkeny, että "Minä tahdon omaan huoneeseen, mennään sinne uuteen kotiin jo!!". Veikkaan, että illalla, kun pitää mennä uudessa asunnossa nukkumaan, voi vähän tihkaista kuitenkin.

03.05.-13
Jumaleissön Iron Fistin kerran käytetyt popot (joita pitää sen verran vierailuttaa suutarilla, että laittaa toiseen korkoon uuden lapun) naamakirppikseltä 20€ postikulujen kanssa!! Eli popoille jää hintaa noin 13€! Hitto että oon onnellinen, olin vielä jonottamassa niihin ja ihan varma, etten niitä saa. <3

04.05.-13
Nyt ei voi sanoa, ku jumalauta mikä mies! Antti Raanta!

11.05.-13
Sokos hotel Presidentti. Täynnä venäläisiä tänä vuonna. Mutta parempi huone monta kymppiä halvemmalla! :)

12.05.-13
Kovaltshuk haetutti äsken pelissä huoltajilla itelleen pepsiä vaihtoaitioon, jonka sitte veljellisesti Radulovin kanssa jakoivat.

Diva, eh?

17.05.-13
Mikä ilma! Käytiin M:n kanssa oikeen pallojätskit syömässä. M ei perustanu omasta mansikastaan ja halus välttämättä syödä äitin kirsikka-valkosuklaan... No, oli se mansikkaki oikee hyvää!

18.05.-13
No nii, nyt olis rullaa päässä ja sitte jäädään jännityksellä odottamaan, mitä tästä tulee. Olo on niin kuin mummoilla konsanaan! :D

Päivällä hyvien ystävien häät, can't wait! <3

19.05.-13
Ei voi ku ihailla sveitsiläisten tahtoa ja yritystä! Koko turnauksen joukkueista heittämällä se, joka eniten ansaitsisi kultaa kaulaan.

22.05.-13
Hihittelin yöllä onnessani teinitytön lailla, kun heitin Twitterissä erään suosikkinäyttelijäni tweettaamaan kuvaan kommenttia ja kohta tuli sähköposti, että k.o. henkilö "on lisännyt tweettisi suosikkeihinsa".

Kyllä, joskus saa olla vähän teini. :))

22.05.-13
Sinne meni kynnet toviksi. Sniff! Nyt sitte operaatio omien kasvatus ja vahvistaminen!

29.05.-13
Oi jumalauta, ihmiset vois opettaa kersoillensa käytöstapoja! Mammat seisoo 10m pääs juoruamas, kun yksi muksu kaivaa tavaroita meidän rattaista ja toinen tuuppii M:ää halolla.... Ristus, että raivostuttaa! Komenna siinä sitte svenska talandeja, kun et osaa sanoa paljo muuta ku nej ja omat mammat vaan juoruaa ringis.

01.06.-13
Joo. Käytiin rannalla, oli superhauskaa ja neiti nautti, mutta jouduttiin lopettaa lysti lyhyeen, kun allekirjoittanut sai allergiakohtauksen asiasta x ja matkattiin sitten ensiapuun turvonneiden käsien ja jalkojen sekä hengenahdistuksen kanssa. Seuraavalla kerralla pumppaan itteni täyteen Histeciä...

02.06.-13
*M seisoo hyvin surkean näköisenä telkkarin edessä*
"Mikä sulla kulta on?"
"Mulla on vähän paha mieli..."
*Tallustaa mun syliin ja painaa päänsä mun rintaa vasten*
"Miksi sulla on paha mieli?"
"Nokun tuo on ihan typerä."
"Mikä?"
*kuiskaa hiljaa* "No tuo elokuva."

Repesin ihan totaaliseen huutonauruun, kun telkkarista oikeasti tulee joku ö-luokan jenkkikomedia. Ja tyttö oli niin surkean näköinen, että luulin sen satuttaneen itseään jotenkin tai vastaavaa...

(Heitin kommenttina samaan päivitykseen: Äsken se tuli isänsä kanssa keittiöstä kantaen kinkkuviipaletta, nosti sen ja sanoi "Äiti, possulle tuli pipi."... :DD Isi opettaa aina hienoja juttuja.)

Toivottavasti jaksoitte lukea ja toivottavasti tuli jotain "uutta" ehkä esille näistä. :)

Minä ja hän

Hääblogiani seuranneille ei varmasti kovin paljoa nyt uutta asiaa tule, mutta tämä on niin oleellinen asia elämässäni, ettei tästä voisi jättää kirjoittamattakaan. :)

Tapasimme Jussin kanssa loppuvuodesta 2003 ah niin ihanassa irc-galleriassa, kun hän kommentoi kuvaani jotain perus ulkonäkökommenttia, mitä tuolloin heiteltiin ympäriinsä galleriaa. Aloimme jutustella ja jossain vaiheessa Jussi ilmestyi samalle IRC-kanavalle, missä vietin aikaa (kyllä, olin OIKEA irccaaja, en vain galleriassa) ja silloin omat kellot alkoivat soida, että mikäs mies tämä nyt sitten oikein onkaan ja mahtaa olla vähän kiinnostunut allekirjoittaneesta. Loppuvuosi siinä sitten tutustuttiin ja tammikuussa 2004 ruvettiin seurustelemaan ja tavattiin kasvotusten ensimmäisen kerran. Välimatkaa meillä oli 130km, minä Seinäjoella ja Jussi Pietarsaaressa, mutta se ei haitannut ollenkaan ja vietettiin viikonloput ja lomat aina yhdessä tapaamisestamme lähtien.

Kesältä -04

Vuoteen 2007 asti elettiin siis kaukosuhteessa ja kunnes Jussin työpaikka varmistui armeijan jälkeen, raahasin kimpsuni ja kampsuni Seinäjoelta Pietarsaareen ja muutettiin ensimmäiseen yhteiseen asuntoon. Saman vuoden syyskuussa vaihdettiin kihlat.

Kihlajaisjuhlista marraskuulta 2007.

2010 meidän maailmamme mullistui, kun tyttäremme M syntyi. Ikuisesti muistan tulevan isukin ilmeen, kun hänet ensinnäkin keskellä yötä soitin sairaalaan synnytyksen viimein käynnistyttyä ja kerrottuani, että tuskin on kiire ja sitten hänen saapuessaan olinkin jo tovin ponnistanut. Jussi ehti olla mukana viimeiset 15min synnytyksestä. Jussi on ihan loistava isä, joka jaksaa leikkiä ja hassutella pikkuneidin kanssa työpäivänkin jälkeen.

2012 päätettiin hääpäiväksi 12.01.2013, jota edeltänyt päivä oli muuten yhdessäolomme 9-vuotispäivä. Nyt ollaan sitten pian oltu aviopari 2 kuukautta, eikä se elämä nyt sinänsä muuttunut ole kuin sen mahtavan tunteen osalta, että nyt sitä sitten oikeasti ollaan naimisissa ja saan kutsua itseäni Jussin vaimoksi. Miten hienoa! :)