You are a pirate!

16.11.2013 merirosvot valtasivat luolan Pietarsaaressa. Tarjolla oli ruokaa karibialaiseen tyyliin ja juomaa jokaisen oman mielen mukaan. Myös merensininen booli kävi kaupan ja humallutti kovimmatkin piraatit. Olimme järjestäneet myös hieman ohjelmaa merirosvoaiheisen tietokilpailun muodossa, jonka voittaja sai käteensä aarrekartan (tai no, karttoja). Ja kyllähän se aarrekkin löytyi hetken etsimisen jälkeen.

Tykkään näistä teemajuhlista jo senkin takia, että kaikki oikeasti panostavat asuihin ja lookkiinsa. Ja olihan meitä monennäköistä merirosvoa ja niiden kavereita. Kuvat ovat pariskunnittain, lukuunottamatta erästä kaunista neitokaista ja Pollyä, vaikka välillä luulisi heidänkin olevan pariskunta Facebook-kirjoittelun pohjalta... ;)

Jos joku ei hiffaa tästä kauniista vaaleasta neitokaisesta, ketä hän esittää, niin tässä selitys. Hän on siis Greenpeacen aktivisti Sini Saarela, joka Venäjällä alunperin pidätettiin merirosvouksesta... :D Harmikseni huomasin, että kuvista ei löytynyt kunnon asukuvaa yhdestä vieraasta, mutta hän esiintyy kyllä seuraavassa kuvassa.

Tytöistä ja pojista pitää aina erikseen ottaa omat ryhmäkuvat ja mielestäni näistä tuli oikein hyviä! Tuon "photoboothin" taustana toimi vitriini, joka peitettiin viidellä metrillä velouria ja päälle laitettiin hieman pulloja ja kynttilöitä sekä iso kallo ja helminauha. Tein valmiiksi iltaa varten lyhyehkön piratehenkisen Spotify-soittolistan, jonka voi käydä vakoilemassa täältä!

Koristeluissa luotettiin pääasiassa kankaisiin ja kynttilöihin. Pengastimme vanhat kangasvarastoni ja heittelimme niitä ympäriinsä mm. pöytäliinoiksi. Portaikkoon kierrettiin Punanaamiosta tilattua paperiköynnöstä ja sillä saatiinkin kyllä portaat kivan näköisiksi! Ja hei porukkahan oli kuin yksi koriste itsessään... ;)

Loppuun vielä muutama "tunnelmakuva", jotka kertovat illasta varmasti paljon! Ilta oli ihan hurjan hauska ja seuraavan vuoden bileiden ideakin heitettiin jo ilmoille... Niitä odottaessa siis! ;)

Tämä oli muuten blogin kirjoitus numero 100! Party!

Sairastuvalta päivää!

Lauantai-iltapäivään asti pystyin tappelemaan flunssaa vastaan, mutta sitten se iskikin kuin nyrkki silmään. Mutta selvisin terveenä sentään sinne lauantaiaamuun, jolloin suunnattiin ensi elokuussa avioituvan ystäväni kanssa Seinäjoelle "kiertelemään" hääpukuliikkeitä, joita Seinäjoella on siis kolme ja yksi niistä ei ollut auki ollenkaan. Kiersimme siis valtavat kaksi liikettä. :) Mutta päivän tärkein agenda eli hääpuvun löytäminen onnistui! Ja niin ihanan puvun rakas ystävä löysikin, että häävieraat haukkovat henkeään elokuussa kirkossa hänen astellessaan alttarille. Ensimmäinen puku, jonka hän päälleen veti! Tosin parin uuden kokeilukerran ja Haavemaahan uudelleen palaamisen jälkeen. Ja kuten usein käy, puku oli jotain aivan muuta, kun mitä lähdettiin hakemaan... ;)

Meillä on kotona nyt luovuttu päiväunista kokonaan. Pitkän aikaa niitä vastaan tapeltiin ja viikossa yleensä oli päiviä, jolloin nukuttiin ja joinain taas sitten ei. Päiväunien loppuminen on nyt sitten aiheuttanut pari juttua. Ensiksi sen, että neiti on iltaisin usein kiukkuinen, koska on niin väsynyt. Toki yöunille mennäänkin sitten reippaasti aiemmin nykyään. Ja sitten se toinen... Nimittäin aikaan ja paikkaan katsomatta paikalleen nukahtelu tarpeeksi suuren väsyn saavutettuaan on liittynyt neidin repertuaariin, mitä ennen olisin pitänyt mahdottomana oman tyttäreni kohdalla... :D Hän kun ei koskaan ole ollut helpoimmasta päästä nukuttaa ja on vaatinut rauhan ympärilleen nukahtaakseen. Viikon aikana hän on kuitenkin nukahtanut vaarin viereen sohvalle kesken piirustuspelin pelaamisen, kauhean raivokohtauksen jälkeen kaupassa kärryihin ja tänään hän nukahti hetken kiukuttelun jälkeen puoliksi seisaalleen sohvaa vasten. :D Tytön jalat olivat siis tukevasti maassa, mutta oli taittuneena puoliksi makuulle sohvalle. Tästä sitten pian siirsimme hänet makuulle sohvalle ja siinä sitten nukkuikin melkein kaksi tuntia.

Tulevalla viikolla laitan teille postausta R.E.D.D.-paketistani, joka saapui viime viikolla. Oli meinaan ihan superkiva!

kuva

Kaason selviytymispakkaus

Ystäväni Jenn, jonka kaasona saan kunnian toimia, tuli eilen tulevan miehensä kanssa meille kahville ja tullessaan toi pienen valkoisen mysteeripussukan.

Oli kuulemma toiselle kaasolle jo antanut samanlaisen aiemmin hänen ollessaan täällä päin kyläilemässä. Ja mitä se pussukka piti sisällään? Pikkupullon valkoista Chenetiä, suklaapatukan, pinkki kynä & vihko ja paketillinen nenäliinoja tehtäviin sopivalla kuvalla.

Saako tässä nyt sitten odottaa hetkiä, kun bridezilla saa meidät kaasot itkemään, himoitsemaan suklaata ja tuntemaan tarvetta vetää pää täyteen? ;)

Ihanien uutisten perjantai

Perjantaina illalla tuli kyllä kaksi niin ihanaa uutista, etten meinannut sitten yöllä edes saada unta, kun fiilistelin vain. Lauantaina aamulla ensimmäisenä silmät auki saatuani kerroin vieressä puoliunessa makaavalle miehelle uutiset aiheuttaen pienen hämmennyksen hänen katseeseensa. Kesti ehkä hetken prosessoida kaikki tieto...

Ensinnäkin ystäväpariskuntamme, jotka vähän aikaa sitten saivat esikoisensa, oli kihlautunut! Tätä osasinkin jo odottaa, mutta hetki yllätti kuitenkin täysin. Sunnuntaina heidän poikansa sai varsin komean nimen ja nyt jäämme sitten odottamaan hääpäivän julkistusta... ;)

Sitten vielä toinen perjantain ihana asia. Kerroin aiemmin, että myös toinen kaasoni oli kihlattunsa kanssa päättänyt hääpäivän, jonka he julkistivat ystäväpariskuntamme yllätyshääjuhlissa. No, perjantaina J pyysi minua toiseksi kaasokseen. :) Hetkeäkään ei tarvinnut miettiä, suostuisinko. No hell yeah! Olen vilpittömästi erittäin otettu kunniasta ja varma, että saadaan toisen kaason kanssa vielä melkoiset polttarit järjestettyä ja morsian saa olla tyytyväinen valintoihinsa muulloinkin. :) (Molemmat ainakin olemme hyppineet riemusta, koska pääsemme taas osallistumaan siihen ihanaan häähössötykseen ja -suunnitteluun ja verestää muistejamme sen suhteen, molemmat rouvia kun jo olemme.) Kiitos vielä kerran J!

Rouva 09/13, Rouva 01/13 ja tuleva Rouva 08/14!

Miten mahtava perjantai-ilta! ♥

Ihana ilta!

Saimme jo heinäkuussa kutsun ystäväpariskuntamme (toinen kaasoni ja Jussin bestman) kotiin, joissa olisi tarkoitus juhlistaa heidän kymmenvuotista yhteistä taivaltaan. Jo tuolloin kaikilla alkoi aavistukset kyteä, että jotain muutakin tässä nyt on, koira haudattuna toisin sanoen. Ja näinhän se sitten olikin... ;) Rakkaat olivat nimittäin 4.9., eli tuona 10-vuotispäivänään kipittäneet maistraattiin sanomaan toisilleen tahdon ihan salassa kaikilta! Ainoastaan todistajina olleet sisarukset ja yksi ystävämme Espoosta tiesivät asiasta etukäteen (espoolaisvahvistuskin sen takia, että olivat hänet kutsuneet juhlimaan kanssamme ja tahtoivat kertoa oikean syyn juhlaan). Tuore rouvahan nappasi keväisissä ystäviemme häissä morsiuskimpunkin, että täysin oikeaan osoitteeseen meni ja täytti tehtävänsä!

Tokihan tämä vihille meno oli meillä kaikilla pääasiallinen veikkaus illan todellisesta syystä, joten ei se meille oikeastaan kenellekkään todellisena yllätyksenä tullut ja parikin oli asiaa uumoillut, tietävät kuitenkin meidän olevan aika spekuloivaa jengiä (tyttöjen osalta ainakin). :) Ostimmekin siis toisen ystäväpariskunnan kanssa heille lahjaksi shampanjapullon, joka olisi ollut jo pelkästään kymppivuotisillekkin hyvä lahja. Mutta saavatpahan skoolata herrana ja rouvana!

Paikalle saavuttuamme saimme tietää myös tämän espoolaisen ystävämme olevan tulossa juhlimaan kanssamme, mikä oli kyllä myös oikein ihana yllätys, koska emme olleet häntä piiiiitkään nähneetkään. Olemme tutustuneet häneen vuosia sitten World of Warcraftin maailmassa ja olipa tuosta pojasta kasvanut jo aikuinen mies. :) Oli niin mahtavaa nähdä!

Ja eivätpä ne yllätykset siihen kuitenkaan loppuneet. Nimittäin toinen kaasoni ja hänen kihlattunsa ilmoittivat samana iltana varanneensa kirkon ja juhlapaikan ensi vuodelle, tarkemmin sanottuna 9.8.! Asia oli senkin verran uusi, että tällä viikolla olivat varaukset tehneet ja suunnitelmat ovat sen puoleen ihan alussa vielä. Ensi vuodelle on tällä hetkellä siis tiedossa ainakin kahdet ystävien häät (tänä vuonna niitä on juhlittu nyt siis omien lisäksi kahdet).

Olen niin ylitsevuotavaisen onnellinen rakkaiden ystävien puolesta, niin tuoreen kuin tulevankin avioparin! ♥

Theme parrrrrrrrty!

Hääblogin puolella viime syksynä jo kirjoittelinkin meidän uudehkosta perinteestä pitää kaveriporukalla teemabileet kerran vuodessa. Aiempina kertoina on siis juhlittu tälläisissä merkeissä:

Pikkuveli <3

Ensimmäisenä vuotena teemana oli siis Meksiko ja toisena 20-luvun amerikkalainen salakapakka. Molemmat juhlat olivat kerta kaikkiaan menestyksiä ja kaikilla oli ihan huippuhauskaa. Myös paikallinen räkälä on molempina vuosina tullut tutuksi ja siellä on saatu hyvää palautetta. Varmaan tuotu vaihtelua kanta-asiakkaiden loka-marraskuisiin lauantai-iltoihin... ;)

Tänä vuonna teemajuhlat muuttuvat ainakin sen verran, että järjestävä taho muuttuu ja sen myötä ehkä myös paikkakunta. Yleensä veljeni Miip ja hänen avovaimonsa Oot ovat järjestäneet juhlat, mutta tänä vuonna Oot lähtee vuodeksi pääkaupunkiin opiskelemaan, joten juhlien vetovastuu siirtyi itselleni ja kaasonanikin toimineelle ystävällemme J:lle. Otimme J:n kanssa suunnitteluvastuun innolla vastaan ja pienen tuokion ideoituamme yksi teema ylitti muut ihan täysin. Tänä vuonna juhlitaan sitten tähän tyyliin... ;)

Eli siis kenellekkään tuskin jäi epäselväksi, mutta merirosvoteemalla mennään! Meillä on jo jonkin verran esimerkiksi ruokasuunnitelmia valmiina. Ruokahan viime vuoden tapaan hoidetaan kaikki tuo jotakin-periaattella, ettei tarvitse vain yhden tai kahden ihmisen maksaa kaikkea. Ruokaan halutaan tuoda hieman Karibian makuja, johon kaipaisinkin hieman osaavien tahojen vinkkejä. Mitä kaikkea sitä voisikaan tarjota, mikä olisi helppo toteuttaa?

Meillä J:n kanssa ideat lähti tämän teeman pohjalta heti rönsyilemään hirveästi niin asujen kuin koristelujenkin suhteen. Myös pieniä kilpailuja on helpohko toteuttaa viime vuosien hengessä. Itselle on ainakin katsottuna jo Punanaamiosta paita ja löytyypä kaapista valmiiksi jo täydelliset kengät ja ehkä hamekin! ;)

En malta odottaa! Yarrrrrrrr!

I love Frankie!

Kuvassa siis nettikirppikseltä jo jokin aikaa sitten löytämäni tuunattu versio miesten Iron Fist-teepparista, jossa lukee "Frankie says relax". Kaula-aukkoa on leikattu suuremmaksi ja hihat lyhennetty. Tämä on kyllä ihan yksi tämän kesän suosikkipaidoistani jo pelkästään rentoutensakin vuoksi. Omaan tyyliinikin tämä istuu, kuin nenä päähän ja kyllähän sitä valkoinen paita näyttää kivalta rusketuksen kanssa. (Siis minä, ruskettunut! En ainoastaan punainen! Apokalyptisiä merkkejä ilmassa.)

Alkuperäinen paita näyttää tältä.

Viikonlopun grillipaardeihin vetäisen päälle joko tämän tai Lindexin aleista löytämäni pääkallo-teepparin. Jos tämä valikoituu illan paidaksi, jalkaan sujahtavat saman valmistajan Frakattack-korkkarit (kuva) ja jos taas pääkalloversio, jalkaan pääsevät luultavasti tässä postauksessa esitellyt Irregular Choicen Patty-ihanuudet. Joskus ihmettelen itsekin, että miksi ihmeessä sitä suunnittelee johonkin kaveriporukan ryyppyjuhliinkin asukokonaisuutta, vaikka ei olla edes menossa minnekkään muualle. Mutta on se kuitenkin oma osansa juhlafiiliksen aikaansaamista, kun saa miettiä vaatteita, kenkiä ja kaikkea asiaankuuluvaa. :) Meille on jokavuotiseen tapaan luvattu mahtavaa keliä ja mikäs sen hienompaa, kun nähdä melkein koko porukka rakkaita ystäviä, syödä ja juoda hyvin auringon meitä helliessä! Mieskin jää perjantaina odotetulle kesälomalle.

Ai niin. Rakkaat ystävät saivat maanantaina pitkän odotuksen (viikot 42+1) ja parin päivän käynnistysyritysten jälkeen sektiolla potran pojan, jonka strategiset mitat olivat 4312g ja 54cm! Onnea vielä tätäkin kautta! <3 En malta odottaa, että ensi viikolla pääsen pienen murusen tapaamaan. :)

Kuulumisia

Viimeisen viikon aikana on pitänyt jonkin verran blogihiljaisuutta ihan puhtaasti siitä syystä, että on vain ollut niin hirmuisen paljon tekemistä ja ilmat niin hienot, että sisällä ei ole viitsinyt jumitella. Koko viime viikon täällä Pietarsaaressa on vietetty Jaakon päivät-kaupunkifestivaaleja. Tapahtumaa oli kyllä jokaiselle jotain-periaatteella ja me vietimmekin sunnuntain, maanantain ja sitten taas torstaista lauantaihin paljon aikaa erilaisissa riennoissa aina museoista konsertteihin. Pikku-M nautti ihan hirveästi touhukkaista päivistä ja erityisesti konserteista, kun pääsi kuuntelemaan musiikkia ja jammailemaan sen tahdissa ulkoilmassa. :) Taas kerran miehen kännykässä olisi paremmin kuvia, mutta pari otosta löytyi koneelta ja Instagramista tännekin asti!

Tiistaina suuntasimme tytön kanssa pariksi yöksi Seinäjoelle mummalaan köllöttelemään auringossa, kun tänne oli luvattu paljon viileämpiä ilmoja. Todellisuudessa täällä alkoi hienot ilmat tasan samaan aikaan, kun Seinäjoellakin. Mutta eihän täällä ole niin kivoja juttuja, kuin mummalassa on! ;)

Vaarin kanssa on mukava uida omassa uima-altaassa. :) Pikku-M on todellinen vesipeto ja yrittää jo ihan tosissaan päästä uimaan, vaikka ikää on vasta noinkin vähän. Eilisen aamupäivän vietimme Fäbodassa eli isolla hiekkarannalla jokusen kilometrin päässä Pietarsaaren keskustasta. Ranta siellä on siitä ihana, että lasten kanssa siellä leikkiminen on helppoa, kun veden syvyys on kymmenienkin metrien päästä rannalta vain noin polveen asti tälläistä 165cm aikuista. Kuten arvata saattaa, itkuhan tytöltä tuli, kun sieltä pois lähdettiin. :) Tälläinen viikko siis täällä!

Ja pakko loppuun vielä hehkuttaa, että näillä näppäimillä ystäväpiirimme on saamassa uuden jäsenen, kun yksi pariskunnista on synnärillä. <3

Vähän outfittiä

Tänään iltapäivällä pimusen kanssa kaupungille lähtiessäni vetäisin päälle uusimman alelöytöni ja sen kaveriksi toiset lempparifarkkuni.

Paita löytyi Lindexistä Generous-puolelta ja hintaahan tälle jäi -50% jälkeen vain reipas 12€. Koitin samaa paitaa ensin armyvihreänä, mutta jostain syystä se ei sopinut ainakaan silmään yhtään. Tykkään armyvihreästä värinä todella paljon, mutta jokin siinä paidassa tökki. Eräästä toisesta blogista bongasin aiemmin tismalleen saman tarinan. ;) Paidassa on myös pitsinen rintatasku, joka ei kuvassa näy. Tästä paidasta (ja samoin toisesta alelöydöstäni) tekee erikoisuuden vaatekaapissani se, että se ei ole tyköistuva. Yleensä käytän aina istuvia malleja, mutta nyt olen tykästynyt näihin vähän löysempiinkin kovasti, kunhan koko on oikea eikä paita näytä miltään säkiltä päällä. Tämän kanssa niin sopisi joku isohko statement-koru... :)

Farkut on ostettu keväällä Zizzistä ja ovat todellisuudessa semmoiset kunnon irkkuvihreät. Meidän eteisessä on tosi huono valo, niin ei väri ei toistu kuvassa oikein, kun ei salamaakaan voi käyttää näin peilin kautta kuvatessa. :) Zizzistä saa kyllä ihan mielettömän hyviä housuja, mutta hinta onkin sitten jo toinen tarina... Nämä yksilöt eivät "kauhean kalliit" olleet lähtöhinnaltaan, mutta lempparifarkkuni olivat sen hintaiset, etten varmasti koskaan enää omista niin kalliita housuja. Näiden kaverina mulla oli vielä oranssit ballerinat. Plus sitten tietysti tuo hemmetin mustelma kädessä. Olen viikon aikana vetäissyt tuon tasan saman kohda kaksi kertaa ovenkahvaan ja nyt se on ihan punaisenkeltaisenmusta...

Housuista puheen ollen. Muistatte varmasti, kun hihkuin tilanneeni HenkkaMaukalta puoleen hintaan housut, joita olin kuolannut jo kauan. Noh, ne saapuivat ja ihanathan ne olivatkin. Mutta en jumankauta saanut niitä vedettyä jalkaani, koska ne ottivat kiinni POHKEISTA. Monesti olen joutunut housut hylkäämään esim. reisiin jumittumisesta, mutten vielä kertaakaan pohkeisiin, vaikka muhkeat sääret omistankin. Kyllä pisti harmittamaan, koska pidin housuista kovasti ja seuraava koko olisi varmasti ollut vyötäröltä heittämällä liian iso.

Mitäs muuta tänne sitten kuuluu tällä hetkellä. Olin viikonloppuna tyttöjenillassa ja voi sitä naurun määrää! Vaikka välissä on vuosia ja taas vuosia, ettei olla nähty porukalla, niin olo oli kyllä sellainen, että oltaisiin oltu koko ajan yhdessä ja tiiviisti tekemisissä. Mutta se vanhoista ja pitkäaikaisista ystävistä tekeekin niin ihania - heidän kanssaan voi jatkaa aina siitä, mihin jäätiin viimeksi. :) Kiitos rakkaat, pus!

Kesäääää (ja vähän häähöpinää)!

Viime kesältä. Rusketus!

Täällä on vietetty hieman taas hiljaisuutta. On nimittäin niin hienot ilmat olleet, että on oltu paljon pihalla. Kevätflunssa on helpottanut vaikka toki joudun vielä tovin syömään antibiootteja korvani takia. Mutta hei onpahan ollu niin kesä jo viikon! Harmittelinkin kovasti viime viikolla, kun sairastin neljän seinän sisällä tämmöisillä keleillä... Nyt harmittaa, että ei oo ollu kamera mukana ulkona ollessa. Johtuu ehkä osaksi siitä, etten tykkää enää meidän kamerasta yhtään, muttei oo varaa ostaa uuttakaan. :) Noh, ehkä otan itseäni niskasta kiinni ja otan sen mukaan loppuviikon ulos.

Lauantaina oltiin rakkaiden ystävien häissä Kokkolassa. Oli kyllä ihanat juhlat ja juuri niin hääparin näköiset, kuin vain voi olla! Oltiin kaikki erityisen haltioissamme sulhasen häälookista, joka oli kyllä niin ehtaa häntä mustavalkoisena ja persoonallisena New Rockin bootseista, ruutuhousuista aina liiviin ja plastroniin ja valkoisella nauhalla taakse sidottuihin rastoihin. :) Ja tottakai morsian oli myös häikäisevän kaunis! Laitan teille nähtäväksi ainakin meistä napatun perhepotretin nähtäväksi, kunhan moiseen pääsen käsiksi. Mun kympin HenkkaMaukan korkkarit kesti! Eikä edes tappanu jalkoja!

Meillä oli M mukana, kun alunperin lapsenvahdeiksi (aikoja sitten) lupautuneet olivat muutama viikko sitten unohtaneet koko asian ja lensivät siten lauantaina etelän lämpöön ja ainoat muut lapsenvahdit olivat kiinni Seinäjoella. Ei viitsitty sitten lähteä kuskailemaan pimulia sinne asti, vaan otettiin mukaan juhlahumuun. Ja kylläpä hän niin nautti! Piti tanssia ja esiintyä ihan mahdottoman paljon, kävipä jopa laulamassa KOLME laulua mikrofoniin hieman vanhemman tytön näytettyä esimerkkiä. Puoli yhdeksältä oli jo niin väsynyt, että pyysi päästä kotiin. :)

Alkaa meidän kaveripiirissä tämä "hääbuumi" pikkuhiljaa kiihtyä, kun tänä vuonna meistä on vihitty kaksi paria ja ensi vuodelle on tiedossa jo varmasti ainakin yhdet häät. Toinen kaasoistanihan nappasi lauantaisissa häissä morsiuskimpun, joten ehkä tältäkin pian 10 vuotta yhdessä olleelta parilta alkaa tipahdella hääkutsua...? ;)

Tänään olisi vuorossa kevään toiseksi viimeinen taaperojudo M:n kanssa. Kyllä, taaperojudo. :) Tytön rakas harrastus, jossa nämä pienet harjoittelevat myöhempää judoharrastusta helpottavia taitoja ja leikkivät yhdessä. Joskus näiden uhmaikäisten kanssa kaikki tuo tosin jää vain yritykseksi, mutta kyllä voi rehellisesti sanoa, että M on oppinut mm. kaatumaan "paremmin" judossa ja nauttii kyllä ihan täysin rinnoin joka kerrasta. Viime viikolla itseltä pääsi itku, kun oltiin Jussin kanssa molemmat liian kipeitä lähtemään tytön kanssa judoon ja hän koko illan kyseli, että koska mentäisiin. Kävi niin sääliksi, kun oman sairastelun takia toiselta jäi pääsemättä, tuolla kun pitää olla toisen vanhemman näin pienen kanssa mukana.

Ai niin. Ne Pattyt... ;) Iiiiiiihhanat ja täydelliset! Kännykkälaatu, sori.